Kuka voittaa kunta- ja aluevaalit?

Kunta- ja aluevaaleihin on alle kaksi viikkoa ja tunnelmat vaalikentillä tiivistyvät. Vaali-iltana 13.4. selviävät vaalien voittajat ja häviäjät, mutta miten tämä määritellään ja kuinka puolueet vaalituloksia tulkitsevat?

Päähuomio vaali-iltana kohdistuu koko maan tasolla siihen, kenen kannatustolppa nousee korkeimmalle ja mikä puolue toisin sanoen voittaa vaalit valtakunnallisesti. Kärjen kannatustilanne on tiukka kokoomuksen ja SDP:n välillä ja kumpi tahansa puolueista voi nousta ensimmäiselle sijalle toisissa tai molemmissa vaaleissa. Jo pelkästään kaksi erillistä vaalia tuo paljon liikkumatilaa vaalituloksen tulkintaan. Jos kunta- ja aluevaalien ykkössija menee eri puolueille, on selvää että sekä SDP että kokoomus voivat molemmat julistautua vaalivoittajiksi.

Myös muista kuin valtakunnallisesta kärkisijasta käydään kamppailua. Esimerkiksi vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta nostatti puolueväen tunnelmia kertomalla, että "tämän kevään vaalien neljänneksi suurimman puolueen paikasta kamppailu käydään vihreiden ja perussuomalaisten välillä". Vihreille neljäs sija olisi siis vaalivoitto.

Keskusta on kunta- ja aluevaaleissa tyypillisesti mukavuusalueellaan, ja niin on nytkin. Keskusta voikin lähes poikkeuksetta julistautua kunta- ja aluevaalien voittajaksi, kunhan vaalitulos on valtakunnallista gallupia korkeammalla tasolla. Tälläkin kertaa keskusta vaikuttaa olevan tukevasti kiinni molempien vaalien kolmossijassa vahvan ehdokasasettelun turvaamana.

Valtakunnallisen tuloksen lisäksi, suurten kaupunkien erityisesti Helsingin, Tampereen ja Turun pormestarivaalit ovat vaalituloksen tulkinnassa symbolisesti tärkeitä. Vaikka valtakunnallinen paalupaikka menisikin kokoomukselta niukasti sivu suun, sopivat voitot kahdessa näistä kolmesta kaupungista voitaisiin tulkita vähintäänkin torjuntavoitoksi. Sama pätee demareihin, varsinkin jos listaan lisätään vielä paluu suurimmaksi puolueeksi puheenjohtaja Lindtmanin kotikaupungissa Vantaalla. Usealle puolueelle menestyminen Helsingissä on koko maan vaalitulosta merkityksellisempi. Vihreille ja vasemmistoliitolle hopeareunukseksi vaalituloksessa voisi kelvata kakkossija Helsingissä, vaikka muun maan tulos menisikin mönkään.

Perussuomalaisillekin ainekset torjuntavoittoon ovat olemassa. Odotukset ovat niin matalalla, että sopiva vertailukohta voisi löytyä vuoden 2017 kuntavaaleista, jolloin puolue oli viimeksi hallitusvastuussa ja kellotti tällöin 8,8 % kannatuksen. Tämän yli tulisi nyt päästä kuitenkin selkeästi, mieluummin kaksinumeroisiin kannatuslukuihin, jotta tulosta voisi kutsua edes torjuntavoitoksi.

RKP:lle ja Kristillisdemokraateille voitoksi on tulkittavissa pelkästään nykyisten asemien säilyttäminen. Ovathan molemmat puolueet kantamassa vastuuta varsin epäsuositussa hallituksessa.

Vaali-iltana tuloslähetys voikin siis olla täynnä voittajia, riippuu keneltä kysyy.

Juha Halttunen ja Jemi Heinilä

Kirjoittajat ovat Blicin partner ja director.